Viestintäkasvatus kuuluu peruskoulun opetussuunnitelmaan. Viestintäkasvatuksen alakäsitteitä ovat mediakasvatus ja ilmaisukasvatus. Keskeisenä ajatuksena on ohjata ihmisiä ymmärtämään viestinnän lainalaisuuksia. Kansainvälisyyskasvatuksen haasteeksi muodostuu, miten kasvattaa aktiivisia, tiedostavia ja kriittisiä informaation vastaanottajia. Toisaalta heistä pitää tulla osaavia, ja tiedonhaluisia viestijöitä. Mediakasvatus on osa viestintää. Media ymmärretään vaikuttamisen välineenä ja siihen katsotaan liittyvän arvovalintoja, jotka voivat olla näkyviä tai piileviä. Mediakasvatuksessa opetellaan tarkkailemaan, millaista maailmaa viestiminen tuottaa.
Suomen Liikunta ja Urheilu on julkaissut 'Hyvän Seuran viestintäoppaan' 2004. Julkaisun tekoon ovat osallistuneet urheilu- ja mediamaailmassa työskenteleviä asiantuntijoita, joiden työllä on saatu aikaan mediaopas vapaaehtoistyöllä pyörivien urheiluseurojen käyttöön. Opas tarjoaa perustietoja median kanssa toimimisesta sekä seuraavia ohjeita: Tiedottamisen pelisäännöt, mediakenttä, ennakointi tiedottamisessa, työkaluja hyvän seuratiedotteen laatimiseen, miten luodaan onnistunut tiedotustilaisuus, sähköinen viestintä, www-sivut ja sähköposti.
Kehitysyhteistyössä voidaan viestintää käyttää apuna tiedottamiseen, mielenkiinnon herättämiseen ja ajankohtaisen tiedon välittämiseen. Usein tiedotus on keskittynyt kehitysmaan ongelmiin, minkä johdosta kuva kehitysmaiden tilanteesta on muodostunut liian yksipuoliseksi. Joukkoviestimillä on myös merkittävä osuus maahanmuuttajista ja pakolaisista saatavaan kuvaan. Tiedotusvälineillä on siten suuri valta ja vastuu etnisissä kysymyksissä.
Viestintäkasvatuksen merkityksen oletetaan tulevaisuudessa entisestään kasvavan. Esimerkiksi suurten urheilukilpailujen nettisivujen käyttö on lisääntynyt vuosi vuodelta; olympialaisten ja jalkapallon MM-kisojen sivujen lataukset ovat joka kerta olleet maailmanennätysluokkaa.
Uudenlainen informaatioyhteiskunta asettaa erilaisia mahdollisuuksia ja haasteita. Viestintäkasvatuksella on paikkansa kansainvälisyyskasvatuksessa olennaisena osana riippumatta siitä, mihin osa-alueeseen muuten keskitytään.