Terveys- ja liikuntakasvatus

Terveyskasvatuksen keskeisinä osina ovat ter­ve­ys­tieteellisen tiedon ohella kasvatus- ja vies­tin­tä­tieteiden sekä yhteiskuntatieteiden välittämät tiedot ja valmiudet. Ter­ve­ys­kasvatus on kokonaisvaltaista ihmisen hyvinvointiin liittyvää kasvatusta. Ter­ve­ys­kasvatuksen keskeisenä tehtävänä on en­nal­ta­ehkäistä erilaisten sairauksien syntyä, pidentää elin­ikää sekä edistää ja ylläpitää korkeaa elämän­laatua fyysisen ja henkisen hyvinvoinnin kautta.

Terveyskasvatukseen kuuluu myös tie­dot­ta­mis­ta ja valistusta mm. tartunta- ja virustaudeilta suojautumisesta, terveellisestä ravinnosta, puhtaasta vedestä, hygieniasta ja päihteiden kuten tupakan, alkoholin ja huumeiden vaaroista. Tämä on laaja ja vaativa kenttä. Työn tekemiseen tarvitaan mittava joukko eri alojen asiantuntijoita. Yhteistyö ja tie­don­jakaminen ovat oleellisen tärkeitä. Näin viedään perustietoa eri aiheista eteenpäin, vaikka se ei kuuluisi omaan ammattialueeseen. Esimerkiksi lii­kunnan ammattilainen voi kertoa puhtaan veden tärkeydestä tai tupakan terveysriskeistä.

Kehitysyhteistyössä liikunta tarjoaa erinomaisen tilaisuuden yhdessä toimimiseen ja uusiin ihmiskontakteihin. Liikunta tarjoaa myös ainutlaatuisen tilaisuuden pohtia oikeaa ja väärää, itsekkyyttä ja sääntöjen noudattamista. Liikunta toiminnallisena ja vuorovaikutukseen perustuvana ilmiönä tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden myös kognitiivisen oppimisen tukemiseen ja monikulttuurisen suvaitsevaisuuden lisäämiseen. Liikunta voi olla ainoita harrastusmahdollisuuksia, joita lapsilla tai nuorilla on elämässään. Täten liikunnan rooli muodostuu erittäin tärkeäksi. Lapset ja nuoret pääsevät liikunnan kautta purkamaan energiaansa ja toteuttamaan leikkisää sekä luovaa puolta itsestään, toisten kanssa yhdessä toimien.

Meillä Suomessa terveys- ja liikuntakasvatus kuuluvat normaalina osana lasten ja nuorten elämää. Lastentarha ja peruskoulu ovat ottaneet nämä ope­tus­suunnitelmiinsa. Liikuntaa on tosin kouluissa vähennetty viimeisten vuosien aikana. Tämä on huolestuttava suuntaus, sillä samalla elämäntyylimme on muuttunut passiivisemmaksi. Monet niin sanotut elintasosairaudet ovat ehkäistävissä terveellisillä elä­män­tavoilla ja säännöllisellä liikunnalla. Sydän- ja verisuonitaudit ja diabetes eivät ole ainoastaan länsimaiden kasvava ongelma. Elintasosairaudet ovat lisääntyneet myös kehitysmaissa, joissa on ta­pahtunut ruokavalion muutos ja länsimaisen elä­män­tavan omaksuminen.

Sairauksien synnyn ehkäiseminen liikuntaa tukemalla tulee kan­san­ta­lou­del­li­ses­ti huomattavasti halvemmaksi kuin sairauksien aiheuttama ter­vey­den­huoltokulujen jyrkkä nousu puhumattakaan niistä vaikutuksista, joita yksilön elämänlaadun ja tuot­tavuuden kannalta saavutetaan. Terve ja hy­vä­kuntoinen ihminen sietää paremmin stressiä. Fyysinen sekä henkinen jaksaminen ovat liikuntaa harrastavalla paremmat kuin liikuntaa har­ras­tamattomalla. Liikunta myös aktivoi ihmisen tar­kistamaan muita elintapojaan kuten ra­vin­to­tottumuksia sekä alkoholin ja tupakan käyttöä. Stressi vaikuttaa myös unen laatuun. Tällöin voi esiintyä unettomuutta ja häiriintynyttä unirytmiä. Liikunta auttaa kehoa ja mieltä rentoutumaan.

Terveys- ja liikuntakasvatus on tärkeää kaikille ikäryhmille koko elä­män ajan, kun vain muistaa ottaa huomioon eri kehitysvaiheet ja myöhemmin iän tuomat rajoitteet ja vaatimukset. Elintason kohoamiseen ja ympäristön muutoksiin liittyvät sairaudet, kuten diabetes, sepelvaltimotauti, korkea verenpaine, syöpä, stressi, ja masennus ovat globaalisti kasvava ongelma. WHO arvioi että näistä johtuvat kuolemantapaukset tulevat nousemaan jyrkästi vuoteen 2020 mennessä. Näiden sairauksien ja ylipainon ehkäisemisessä liikunta on erittäin tehokas väline.