| Peruskoulutus |
| Yhdistyneiden Kansakuntien vuosituhatjulistus |
Maailman valtiot ovat sopineet, että vuoteen 2015 mennessä kaikkien lasten, poikien ja tyttöjen on saatava peruskoulutus. Kaikkien lasten on opittava lukemaan ja laskemaan, tuntemaan oikeutensa ja hoitamaan terveyttään. Peruskoulutuksen turvaaminen jokaiselle sosioekonomisesta taustasta riippumatta on avaintekijä kehitysmaiden nostamiseksi jaloilleen. Usein varsinkin tytöt jäävät peruskoulutuksen ulkopuolelle, koska heidän oletetaan hoitavan kotitaloutta. Koulutus on kansainvälisesti tunnustettu ihmisoikeus. Oikeus koulutukseen ei kuitenkaan toteudu kaikkialla. Joka kolmas kehitysmaassa asuva aikuinen on lukutaidoton, ja 130 miljoonalla lapsella ei ole mahdollisuutta käydä lainkaan koulua. Kolmanneksessa Saharan eteläpuolisen Afrikan maista vain joka toinen kouluikäinen lapsi käy koulua. Useimmissa maissa koulunkäyntimahdollisuudet riippuvat paljon siitä, sattuuko asumaan maalla vai kaupungissa. Kaupungissa asuva lapsi saattaa päästä kouluun kaksi tai kolmekin kertaa todennäköisemmin kuin maalla asuva lapsi.
|
Koulutuksen myötä ihmiset saavuttavat tietoja ja taitoja, joilla he pystyvät itse auttamaan itseään ja parantamaan elinolojaan. Koulutetut ihmiset saavat aina suuremman osan taloudellisesta hyvinvoinnista kuin kouluttamattomat. Panostus tyttöjen ja muiden heikommassa asemassa olevien ryhmien koulutukseen toimii voimakkaana yhteiskunnallisen tasa-arvon edistäjänä. Koulutus on avaintekijä, jolla tuetaan köyhien maiden kasvua ja kehitystä. Valtioiden köyhyys on kuitenkin syynä siihen, ettei kehitysmailla ole resursseja järjestää kattavaa koulutusjärjestelmää. Vaikka esimerkiksi Afrikan maat käyttävät opetukseen suuremman osuuden bruttokansantuotteestaan kuin muut maat, hidas talouskasvu ja nopea väestönkasvu tekevät koulutussuunnitelmat tyhjiksi. |
Koulutus on välttämätön tekijä taloudellisen hyvinvoinnin ja modernin teollisen yhteiskunnan kehityksessä. Monissa kehitysmaissa ihmisten perustarpeiden kuten terveydenhuollon ja koulutuksen osuus valtion budjetista on täysin riittämättömällä tasolla, vaikka suhteellinen osuus budjetista onkin suuri. Useasti kehitysmaalla on korkea ulkomainen velka, ja velanhoitokustannukset ovat monesti koulutukseen suunnattuja varoja suurempia. Lisäksi IMF:n (Kansainvälinen valuuttarahasto) lainojen saamiseksi toteutetut rakennesopeutusohjelmat pakottavat usein kehitysmaita leikkaamaan sosiaaliturvaansa, joten panostus koulutukseen ja terveydenhuoltoon jää puutteelliseksi.
|
Koulutuksella on keskeinen osa vuosituhattavoitteiden saavuttamisessa. Liikunta on luonnollinen osa koulutusta, huolimatta siitä onko tähtäimessä harrastus vai kilpaurheilu. Kouluissa liikuntakasvatus on avaintekijä korkeatasoisessa opetuksessa ja nuorten opiskelijoiden motivoimisessa. Luokkahuoneen ulkopuolella liikunta toimii "elämänkouluna" opettaen perusarvoja ja tärkeitä taitoja yhtenäisen kehityksen rakentamiseksi. Taidot kuten vuorovaikutus ja itsevarmuus karttuvat liikunnan harrastamisen myötä. Ne ovat yleishyödyllisiä koko elämää varten. Nämä taidot antavat valmiuksia sosiaalisten suhteiden luomisessa ja valavat pohjaa toimintatavoille joita sitten toteutetaan aikuisena työelämässä. |
Vuodesta 2000 lähtien YES (Youth Education Through Sports) -liikunta- ja koulutusohjelma on tavoittanut yhteensä 25 000 nuorta Zimbabwessa kymmenestä eri provinssista. Jokaisen osallistujan täytyy sitoutua käymään koulua ja tekemään vapaaehtoistyötä yhteisössä. Ohjelman tarkoituksena on, että nuoret opettelevat elämäntapataitoja, toimivat tulevaisuudessa tutoreina ja valmentajina sekä positiivisena roolimallina omassa yhteisössään.
Monessa kehitysmaassa lapset ovat joutuneet ottamaan vastuuta perheestään toisen tai jopa molempien vanhempien menehtyessä sairauden takia. Koulun keskeyttäminen on tällöin yleistä ja vanhimmat lapset etsivät palkkatyötä elättääkseen siskonsa ja veljensä. Tavoitteena on, että yksikään koululainen ei joutuisi jättämään kouluaan lopullisesti kesken vanhempien sairauden, rahapulan, seksuaalisen häirinnän, teiniraskauden tai varhaisen avioliiton takia. Yhteiskunnan kehityksen kannalta on tärkeää, että jokainen lapsi tai nuori käy ala-asteen loppuun.
LiiKe ry:n toteuttaman Koulutusta Liikunnalla -hankkeen päätavoitteena on tehdä kouluympäristöstä liikunnan avulla niin mielenkiintoinen, että oppilaiden poissaolot vähenevät mahdollisimman paljon. Näin lapset saavat opiskella ja pelata ohjatusti koulupäivien aikana.