Joka vuosi 80 miljoonaa naista tulee ras­kaaksi vastoin tahtoaan. Lähes 600 000 naista kuolee vuosittain synnytyksen tai raskauden komp­li­kaa­tioihin, 99 prosenttia näistä tapauksista ta­pah­tuu kehitysmaissa. Raskaana olevat naiset eivät pääse hoitoon ajoissa tai sitten ter­vey­den­huol­to­hen­ki­lö­kunnan taidot ja välineet ovat riittämättömiä. Joka vuosi tehdään 20 miljoonaa vaarallista ja "epä­pätevää" aborttia ja näistä naisista kuolee noin 78 000. Äitiysterveydenhuolto ja aborttien jälkeinen hoito voivat olla merkittäviä keinoja tiedon ja valistuksen levittämiseen. Niillä voi olla merkittävä vaikutus perhesuunnitteluun ja sitä kautta väes­tön­kasvuun. Raskauteen liittyvä terveydenhoito voi olla ensimmäinen ja jopa ainoa kontakti ter­vey­den­hoi­to­jär­jes­tel­mään kehitysmaiden naisille. Neu­vo­la­käynneillä naiset saavat myös tietoa hiv/aidsista, sukupuolitaudeista ja muistakin pe­rus­ter­vey­den­hoitoon liittyvistä asioista.

Tutkimusten mukaan koulutetun hen­ki­lö­kun­nan mukanaolo syn­ny­tyk­sessä, pikainen pääsy en­si­apu­hoitoon ja kuljetusmahdollisuudet hoidon saa­mi­sek­si ovat keskeisiä tekijöitä äitiyskuolleisuuden vähentämisessä ja äitien terveyden parantamisessa.

Pitkäjänteisen kehityksen yksi kulmakivi on koulutus. Liikunnan avulla saadaan houkuteltua ke­hi­tys­maiden lapset kouluun, sillä liikunta kouluaineena toimii lapsille porkkanana koulutukseen osal­lis­tumiseen. Vastaavasti liikuntakasvatuksen avulla nuoret oppivat koulussa liikunnan tärkeän merkityksen, jonka avulla he voivat taata itselleen aktiivisen ja terveen elämän. Liikuntakasvatus on myös tehokasta terveyteen ja sairauksien ehkäisyyn liittyvien asioiden opettamisessa. Sen avulla voidaan valistaa lapsia hygienian, ehkäisyn ja terveellisen ravinnon merkityksestä sekä tartuntataudeista. Liikuntaryhmien kautta tavoitetaan ihmisryhmiä, jotka muutoin jäävät kaiken koulutuksen ulkopuolelle.