Kulttuurikasvatuksen päämääränä on tutustuttaa ihmisiä toisenlaisiin kulttuureihin, mutta toisaalta tehdä heidät myös tietoisemmaksi omasta kulttuuristaan. Peruslähtökohtana on ajatus, jossa ihmisen ollessa vuorovaikutuksessa toisen kulttuurin edustajan kanssa, ennakkoluulot vähenevät ja ajatusmaailma rakentuu moniarvoisemmaksi. Yhdessä muiden osa-alueiden kanssa kulttuurikasvatus lisää suvaitsevuutta.
Kokemuksellinen oppiminen on hyvä tapa tuoda kulttuurikasvatusta esille. Ideoita ja kokemuksellista oppimista hyödynnetään esimerkiksi FiMussa (Finnish Multicultural Sports Federation), jossa pyritään edistämään monipuolista ja tasa-arvoista liikuntaa. Toiminta on keskittynyt pääsääntöisesti aikuisiin, mutta sitä on tarkoitus laajentaa koskemaan myös lapsia ja nuoria.
Erilaiset vapaaehtoisohjelmat, joissa sekä suomalaisia vapaaehtoisia lähetetään ulkomaille että vapaaehtoisia toimijoita otetaan vastaan Suomeen, on yksi malli kulttuurivaihdosta. Tarkoituksena on, että ulkomaille lähtevät jakavat kokemuksensa ja oppimansa taidot ympäristöön. Ulkomailta tulevat opettavat Suomessa kulttuurisesta monimuotoisuudesta. Suomessa on monia kansalaisjärjestöjä, jotka lähettävät vapaaehtoisia eri puolille maailmaa, eripituisiksi ajanjaksoiksi ja hyvin erilaisiin tehtäviin. Esimerkiksi UFF:n ohjelmassa vapaaehtoinen siirtyy muutaman kuukauden koulutuksen jälkeen töihin valittuun kohdemaahan kuten intialaiseen kouluun opettajaksi. Vapaaehtoistyöntekijöitä on matkustanut liikuntajärjestöjen kehitysmaissa toteutettaviin hankkeisiin tutustumaan ja toimimaan liikuntakasvatuksen edistäjinä ja liikunnan merkityksen sanansaattajina. Näin on tapahtunut mm. Etelä-Afrikassa SCORE-liikuntaohjelman ja Tansaniassa LiiKe ry:n Koulutusta Liikunnalla -hankkeessa.
Vuodesta 2004 LiiKe ry on ollut mukana Kepan ETVO-ohjelmassa tansanialaisen yhteistyökumppanin Sports Development Aid Mtwara (SDA):n kanssa. Ohjelman puitteissa suomalaiset vapaaehtoiset ovat lähteneet opettamaan liikuntaa tansanialaisiin peruskouluihin.
Kummitoiminta on yksi tapa tehdä kulttuurivaihtoa. Suomessa toimii monia kummitoimintaa harjoittavia kansalaisjärjestöjä. Esimerkiksi World Visionilla ja Plan Suomi Säätiöllä on hankkeita useissa eri maissa. Kummiksi voi ryhtyä kuka tahansa yksityishenkilö, seura, yritys tai koulu. Kummi sitoutuu toimimaan järjestön sääntöjen mukaisesti. Se yleensä sisältää kuukausittaisen tukimaksun, jonka avulla kehitetään kummilapsen kasvuympäristöä. Vastineeksi kummi saa tietoa kirjeen, vuosiraportin, valokuvien tai piirrosten muodossa. Kummiksi ryhtyminen on yleensä pitkäaikainen sitoumus ja se antaa molemmille osapuolille paljon uutta sisältöä ja tietoa toisen maan kulttuurista. Kummius vähentää ennakkoluuloa erilaisuutta kohtaan ja lisää vuorovaikutusta eri lähtökohdista olevien ihmisten välille.
Suomalainen LiiKe ry on käynnistänyt Liikuntaystävä-kampanjan kehitysmaiden lasten saattamiseksi takaisin koulunpenkille. Ideana on tarjota suomalaisille oppilaitoksille, yhdistyksille, järjestöille, yrityksille ja yksityisille henkilöille mahdollisuus saada oma "liikuntaystävä" eli paikallinen yhteistyökumppani. Kyseessä on tansanialainen peruskoulu, jota tuetaan mm. liikuntapaikkojen kunnostamisella ja kouluympäristön viihtyvyyden lisäämisellä. Tämä edesauttaa kehitysmaiden mahdollisuuksia liikunnan riemun lisäämisessä ja sitä kautta tasa-arvon sekä terveyden edistämisessä. Liikunnan lisäämisellä tansanialaisissa kouluissa on ollut myös vaikutusta koulunkäynnin aktiivisuuteen ja koulumenestykseen.